24.7.2008

Urani puhelinterroristina on sitten ohi!

No nyt tämän blogin otsikko tuli toteen, eli meikän ura tuolla alalla on sitten ohi. Sain eilen siitä vihdoin ja viimein tarpeekseni. Parin tunnin työpäivän jälkeen ei enää tuntunut huvittavan väännellä yhtään enempää numeroita vaan katselin lähinnä vuoroin ulos ikkunasta kadun vilinää ja vuoroin omaa naamaani peilistä (meillä on työpöydillä peilit, jotta me voidaan katsoa että me muistetaan hymyillä puhelun aikana). Joka kerta katsoessani itseäni näytti entistä selvemmin siltä kuin naamaani olisi tatuoitu "typerä kus...ava idiootti" ja samalla näin meidän firman pikkupomot nauramassa räkäsesti selkäni takana. Tuo tietysti vain kuvainnollisesti. Tota kesti ehkä viiden minuutin verran ja sitten mä sain tarpeekseni ja päätin, että nyt riitti. Sen verran sentään kerkesin siinä ajattelemaan, että muistin käydä ennen lähtöäni vielä moikkaamassa paria työkaveriani. Tuon jälkeen löin tuntilistan pomoni eteen ja sanoin, että "kuittaa mut ulos, meikälle riitti tää homma". Pienen keskustelun jälkeen sitten kävelin lopullisesti ulos tuolta.

Tuolla on nyt ollut kaksi asiaa, jotka ovat alkaneet todella nyppimään mua viime aikoina. Ensimmäinen niistä sattui viime viikolla, kun edellisen kuukauden peruutukset tuli. Yllättävästi kukaan ei edes maininnut noista mitään vaan ne laput oli piilotettu tuntilistojen alle. Multakin lähti hyvä osa myynneistäni, olivat kuulemma päällekkäisiä tilauksia kaikki. Nuo edellisen kuukauden perutut myynnit vähennetään meillä tän kuukauden myynneistä eli mun viime viikon myynnit nollaantui ja samalla meni viikkobonukset kokonaan. Lisäksi tietysti se minimimyyntiraja tuli yht'äkkiä paljon lähemmäksi. Yhdeltä meidän toimiston myyjältä katosi 20% myynnistä tuon takia. Voin sanoa, että tuo varmasti sattui.

Se toinen juttu mikä tuolla nyppii aivan valtavasti on meidän soittolistat. Laskeskelin tossa, että melko tasasesti 3 päivänä viikossa meille annetaan täyttä roskaa läpi soitettavaksi. En tarkoita etteivät ne listalla olijat osta mitään vaan käytännössä he ovat kuolleet aivan kirjaimellisesti. Useana päivänä mullakin on ollut melkein kolmannes numeroista sellaisia, jotka on poistettu käytöstä. Kuuden tunnin soitteluilla on noilta listoilta herennyt ehkä yhden käden sormilla laskettava määrä myyntipuheluja. En ole ikänä muuten jutellut niin monen yli 90-vuotiaan kanssa kuin noita läpi soitellessani. Mulla on oikeasti loppunut ymmärrys näiden listojen kohdalla, koska luulisi sen olevan firmankin edun, että me saadaan myytyä jotain mutta ei. Noita aivan ajan-haaskaus-listoja annetaan meille viikosta toiseen ja sitten vielä kehdataan syyttää työntekijöitä huonosta tuloksesta. Meidät otettiin jopa yksi ilta puhutteluun, kun oli niin hiljaista. Mä itse muistaakseni väänsin tuona iltana putkeen ehkä tuommoiset lähes 3 tuntia ilman yhtäkään myyntipuhelua. Ja muillakin oli sama juttu. Siinä on vähän vaikeata koettaa myydä, kun ketään listalla olijaa ei saada langanpäähän.

Mä olen tuosta puhunut parin meidän pikkupomon kanssa useammankin kerran, mutta niitä ei kerta kaikkiaan kiinnosta. Sanoipa toinen tuossa jokunen päivä sitten, että saatte sitten parempia listoja kun opitte myymään paremmin. Että tämmöstä meillä! Olisi pitänyt kävellä ton jälkeen jo ulos tuolta. Mulla olisi aivan varmasti parempi prosentti saada joku sinne langan päähän, jos mä olisin ihan vaan arponut soitettavat numerot. Noi listat olisi niin helppo laittaa nykyaikana tietokoneilla sellaseen kuntoon ettei myyjien tarvitsisi tuhlata aikaansa. Sieltä olisi helppo eliminoida esim sellaset keille tulee jo joku tietty lehti tai keillä on soittokiellot jne. Tässä yhteydessä on tietenkin turha mainita ettei tuo meidän toimiston ykkösmyyjä soita ollenkaan näitä listoja vaan sillä on ihan omat asiakaskortit siellä. Tolla ei olisi paljoakaan väliä, jos me oltaisiin tuntipalkalla, mutta kun meillä on tosiaan provisiopalkkaus. Joten jos ei myydä, niin ei tule palkkaakaan. Ja olemattomille asiakkaille on pirun vaikeata myydä, joten tuo koko touhu oli ihan mun kannaltani pelkkää ajan haaskausta.

Jätetään tältä erää valitukset tuohon ja jatketaan vielä tuosta viime viestissä käsitellystä palkkauksesta. Eli selvitin tuon meidän toimiston naapurikaupungin myyjän verotettavat tulot ja ne ovat vain n. 16 500 euroa vuodessa! Mulla oikeasti on loppunut ymmärrys tän toimiston palkkojen suhteen. Noi kun on kaikki kuitenkin aikusia ihmisiäkin. Tuli tuossa mieleen ne vähän aikaa sitten julkisuudessakin olleet kiinteistönvälittäjien kilometrikorvauksina maksamat palkat. Meillä ei vaan tule kilometrejä. Mutta jotain hämärää noissa nyt kuitenkin on.

Eipä tällä erää sitten muuta, jatkan taas myöhemmin!

1 kommenttia:

SAKO (Samuli Koivulahti) kirjoitti...

Kai ne minipalkat on perusteltavissa sillä että tuohon duuniin ei ole koulutusvaatimuksia ja (ilmeisesti) tarpeeksi työvoimaa saadaan pidettyä talossa nytkin. Samaa tahtia kun joku lähtee ulos niin toinen tullee sisään vaiko?